Ajatuksia kielirajoista, niiden synnystä ja murtamisesta
Avainsanat:
kieliraja, ummikko, kaksikielinen, Perämerenkaari, Haaparanta, Tornionlaakso, Keskipohjanmaa, poikkinainti, ruotsinsuomalainen, kveeni, meänkieli, Fennoskandia, Pähkinäsaari-Bjurö rajalinja, Bjuröklubb, Ratan, Uumaja, Hanhikivi, Lill-Cainus, Vääräjoki, Suomen sota, laivaseminaariAbstrakti
Miksi kirjoitin kielirajoista? Halusin koota tiedon, joka on kertynyt parin vuoden aikana
Kannuksen KanTo kansalaisopiston kursseilla, Suomi 100 Oskari Tokoi ennen ja jälkeen 1917
-seminaareissa, viime vuoden matkoilla Perämeren ympäri, sen eri rajoille sekä Siirtolaisuusinstituutin 45v juhlaseminaarissa Vaasan laivalla. Artikkelini on myös tilitys omasta elämästäni kielirajoilla, kivisestä tiestä kaksikielisyyteen ja kahden maan Suomen ja Ruotsin kansalaisuuteen. Haluan samalla välittää kiitokset kaikille, jotka ovat jakaneet omat kokemuksensa osallistuen matkoille ja seminaareihin. Teidän avullanne tämä tarina kokosi laajemman joukon tiedot ja vahvisti uskoa siihen, että kielirajoilla hankittu kaksikielisyys on hyvä pohja monikielisyyteen.
Tiedostolataukset
Julkaistu
2020-01-01
Viittaaminen
Tainio, J. (2020). Ajatuksia kielirajoista, niiden synnystä ja murtamisesta. Migration-Muuttoliike, 46(1), 30–36. Noudettu osoitteesta https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/95556
Numero
Osasto
Artikkelit