Migration-Muuttoliike

ENGLISH, FINNISH, SWEDISH, OR SILENCE? LANGUAGE AS SYMBOLIC POWER IN THE EVERYDAY LIVES OF HIGHLY SKILLED PROFESSIONALS IN HELSINKI

Nilay Kilinç — pe, 17 touko 2024 00:00:00 +0300

Language is more than a means of communication, and always involves complex power relations. How do highly skilled, multilingual migrants use their different language skills strategically in everyday situations to avoid migrantization?

HALUAN KUULUA JOUKKOON JA HALUAN OLLA MINÄ – SUOMEEN MUUTTANEIDEN IHMISTEN TASAPAINOTTELUA KAHDEN ”NORMAALIN” VÄLILLÄ

Lena Segler-Heikkilä — pe, 17 touko 2024 00:00:00 +0300

Meitä Suomeen muuttaneita ihmisiä yhdistää suuri kysymys siitä, kuinka saavutamme
kuulumisen tunteen ja pysymme samalla uskollisina itsellemme. Entä millaisia strategioita
otamme käyttöön, kun meihin kohdistuu ennakkoluuloihin perustuvaa ja hyvinvointiin
negatiivisesti vaikuttavaa kohtelua?

SUOMEN KIELEN TAIDON MERKITYS AKATEEMISTEN SUOMENOPPIJOIDEN KOKEMANA

Mikael Varjo, Hanna Jokela — pe, 17 touko 2024 00:00:00 +0300

Turun yliopiston kansainvälisille opiskelijoille ja henkilöstölle keväällä 2023 teettämämme kyselyn pohjalta olemme tarkastelleet suomen kielen taidon merkitystä monikielisen yliopistoyhteisön kontekstissa. Tarkastelussa kiinnitämme huomiota henkilökohtaisiin suhteisiin, yliopiston ryhmiin ja yliopistoon organisaationa sekä yhteiskuntaan laajemmin.

BEYOND WORK: MIGRANTS’ MULTIPLE RELATIONSHIPS WITH FINNISH LANGUAGE

Reiko Shindo — ma, 20 touko 2024 00:00:00 +0300

Learning Finnish is often emphasised as essential for migrants to find employment in Finland. But what role does learning Finnish have for individuals, for whom Finnish language is not necessary in their work?

KATSAUS MONIKIELISTYVÄÄN TYÖELÄMÄÄN

Henna Jousmäki, Päivi Iikkanen, Marja Enbuska — ma, 20 touko 2024 00:00:00 +0300

Soveltavan kielentutkimuksen alalla on tuotettu paljon tietoa muuta kuin suomea ja ruotsia ensikielenään, eli ensimmäisenä opittuna kielenään, puhuvien integroitumisesta suomalaiseen työelämään. Kielitaidon, kielenoppimisen ja työelämään sijoittumisen yhteyksiä tarkastelevan tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön näyttää kuitenkin paikoin
hitaalta, erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella.

SANOISTA TEKOIHIN: KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA KIELITIETOISISTA TOIMINTATAVOISTA ASIANTUNTIJATYÖSSÄ

Sanna Nykänen, Katariina Mankinen, Anu Castaneda — ma, 20 touko 2024 00:00:00 +0300

Kielitietoinen työskentely pyrkii poistamaan työllistymisen esteitä ja mahdollistamaan työskentelyn myös kehittyvällä kielitaidolla. Organisaatioissa ja työyhteisöissä kielitietoisuutta voidaan edistää monin keinoin. Kielitietoisuus ja kielitietoiset toimintatavat kiinnostavat, mutta konkreettisia esimerkkejä työelämästä kaivataan.

INTEGRATION TRAINING PARTICIPANTS AS A COMMUNITY LANGUAGE PRACTICES AND STRATEGIES IN A MULTILINGUAL WORK AND EVERYDAY LIFE ENVIRONMENT

Alicja Staniszewska — ma, 20 touko 2024 00:00:00 +0300

Formal integration courses focus on the tuition and learning of language skills in Finnish, but the informal aspects, such as time spent between classes and possible bonds created among participants, are important factors to consider in viewing integration in a more inclusive and holistic way.

EVERYDAY ENCOUNTERS AND TWO-WAY INTEGRATION: THE IMPACT OF SHARED TOGETHERNESS IN LANGUAGE LEARNING

Yasmin Samaletdin, Iida Kauhanen — ma, 20 touko 2024 00:00:00 +0300

Everyday encounters fill an important function by creating opportunities to practice a language and form connections with others in informal settings. At the Villa Victor Coffee Club in Oulu and in the Cirkeln program by Luckan, language learning happens alongside doing things together, while at the same time enabling a sense of community to be formed.

KIELI, KÄYTÄNNÖT JA OSALLISUUDEN RAKENTUMINEN NAISTEN OHJATUSSA LIIKUNTARYHMÄSSÄ

Eva Rönkkö — ma, 20 touko 2024 00:00:00 +0300

Tarkastelen artikkelissa kielen käyttämiseen liittyviä tilanteita ja niiden vaikutuksia osallisuuden rakentumisessa monikielisessä naisten liikuntaryhmässä. Empiirinen aineisto on kerätty väitöstutkimuksessa julkisen liikuntapalvelun toiminnassa vuosina 2017–2021. Liikuntaryhmässä osallisuus tarkoitti nähdyksi ja kuulluksi tulemista sekä liikkujana että ihmisenä. Osallisuuden muodostumisessa kielellä oli kommunikatiivinen roolinsa liikkeiden ohjaamisessa ja tiedon välittämisessä. Lisäksi määritteli kieli liikkujien sosiaalista asemaa sekä ryhmän ilmapiiriä. Ohjaajan kielen käyttämisen tavoilla oli merkitystä siihen, miten liikkumaan tulleet näkivät itsensä suhteessa ohjaajaan sekä syntyikö ryhmässä sosiaalista läheisyyttä ja moraalista hyväksyntää. Monikielisessä liikuntayhteisössä keskeiseksi nousee tilannekohtainen rento ja limittäinen kielten käyttäminen etnis-kielellisiä rajoja ylittäen.

KIELELLINEN MONIMUOTOISUUS JA VALTARAKENTEIDEN PURKAMINEN

Minna Intke-Hernandez — ma, 20 touko 2024 00:00:00 +0300

Arkipäivän kohtaamisissa erilaiset, usein stereotyyppiset, oletukset liittyvät henkilön kieleen tai taustaan. Myös rodullistavat tai toiseuttavat käsitykset tulevat esiin kysymyksinä ja kommentteina. Mutta miten monikielisessä jalkapallojoukkueessa osataan purkaa leimaavia ajattelutapoja ja vallitsevia valtarakenteita?

KIELITIETOISUUS MONINAISTUVISSA KIELIYHTEISÖISSÄ

Irina Piippo — ma, 20 touko 2024 00:00:00 +0300

Kielitietoisuus on paitsi instituutioiden kielellisiä käytänteitä koskettava asia, myös yhdenvertaisuuteen liittyvä kansalaistaito, jonka merkitys ei rajaudu vain kansainvälisiin muuttoliikkeisiin tai uuden kielen oppimiseen.

ALUSTATYÖN RAKENTEET MONIKIELISEN KURIIRIYHTEISÖN TYÖNSARKANA

Suvi Baloch — ma, 20 touko 2024 00:00:00 +0300

Eri kielitaustoja edustavat ruokapalvelulähetit perustivat alan etuja ajavan yhdistyksen alkukeväällä 2023. Myöhemmin PAM Couriers Finlandista tuli Palvelualojen ammattiliitto PAMin ensimmäinen englanninkielinen ammattiosasto. Järjestäytymisellä pyritään purkamaan työmarkkinoiden eriarvoistumista, jossa maahanmuuttajien osaamista ei tunnisteta tai sitä aliarvioidaan.

English in the Nordic countries

BOJANA DAMNJANOVIĆ — ma, 20 touko 2024 00:00:00 +0300

KIELITIETOISUUS YHDENVERTAISUUTTA EDISTÄVÄNÄ OSAAMISENA TYÖSSÄ JA ARJESSA

Linda Bäckman, Sari Vanhanen — pe, 17 touko 2024 00:00:00 +0300

Kielestä ja kielitaidosta on käyty vilkasta keskustelua viime aikoina. Yleisesti ollaan huolissaan esimerkiksi lukutaidon rapautumisesta,
suomen ja ruotsin kielen asemasta sekä englannin kielen käytön laajenemisesta. Nuorten monikielisyys nähdään sekä rikkautena että ongelmana.
Työelämässä kielivaatimukset ovat olleet esillä joko työllistymisen esteenä tai mahdollistajana.