Migration-Muuttoliike https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/ fi-FI kirsi.sainio@migrationinstitute.fi (Kirsi Sainio) kirsi.sainio@migrationinstitute.fi (Kirsi Sainio) ma, 20 marras 2023 11:19:31 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Suomen aluekehitys militarisaation aikakaudella https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141181 <p>.</p> Sami Moisio Copyright (c) 2023 Sami Moisio https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141181 ma, 20 marras 2023 00:00:00 +0200 Vakituinen asuinympäristö on yhteydessä monipaikkaiseen asumiseen suomessa https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141183 <p>.</p> Nestori Grönholm Copyright (c) 2023 Nestori Grönholm https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141183 ma, 20 marras 2023 00:00:00 +0200 Korkeakoulutus muuttoliikkeen ajurina: Keskikokoisten korkeakoulukaupunkien näkökulma https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141125 <p>Millainen on vetovoimainen korkeakoulukaupunki ja miten keskikokoinen korkeakoulukaupunki pärjää kilpailussa suurten kaupunkien kanssa? Näitä kysymyksiä tarkastelemme Tampereen yliopiston Kevola -hankkeessa, jonka tarkastelukohteena on erityisesti Seinäjoki. Korkeakoulutoiminta on yksi nykyaikaisten kaupunkien tärkeimmistä kasvun ajureista. Suurimpien kaupunkien laaja koulutustarjonta, vireä ilmapiiri, monenlaiset asumismahdollisuudet ja palvelutarjonta houkuttelevat opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Pienempien korkeakoulukaupunkien vetovoima ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tiedetään, että niin sanotut kovat tekijät, työ ja opiskelu, ovat yleensä tärkeimmässä roolissa sijoittumispäätöksissä. Myös sosiaaliset verkostot merkitsevät paljon. Kaupungin laatua (palvelut, kaupunkiympäristö, ilmapiiri jne.) ei kuitenkaan saa unohtaa. Lopulta kyse on myös siitä, että kaupunki tunnistaa ja kehittää omia vahvuuksiaan ja luo oman korkeakoulukaupunkiprofiilinsa.</p> Heli Kurikka, Jari Kolehmainen Copyright (c) 2023 Kurikka & Kolehmainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141125 pe, 17 marras 2023 00:00:00 +0200 Millainen on vetovoimainen korkeakoulukaupunki ja kuinka keskikokoinen korkeakoulukaupunki pärjää kilpailussa suurten kaupunkien kanssa? https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141129 <p>Kansainvälisesti arvostettu opiskelukaupunki ei välttämättä ole asukasmäärältään suuri, ja esimerkiksi Oxfordissa ja Cambridgessa opiskelee vähemmän opiskelijoita kuin Jyväskylän tai Itä-Suomen yliopistoissa. Osaamisperustaisen yhteiskuntamme kehittäminen edellyttää moniarvoisia kouluttautumisen edellytyksiä myös maantieteellisesti laajasti, jotta suhteellisen pienen väestön koko resurssipotentiaali saadaan optimaalisesti käyttöön. Korkeakoulutusorganisaatiot ovat merkittävä voima myös aluekehityksessä. Keskikokoisten korkeakoulukaupunkien vahvuutena voi olla esimerkiksi halvempi vuokrataso, omaleimainen kulttuuri tai viihtyvyys.</p> Kari Urpilainen Copyright (c) 2023 Kari Urpilainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141129 pe, 17 marras 2023 00:00:00 +0200 Oliko koronapandemialla vaikutuksia maassamuuttoon ja aluekehitykseen? https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141132 <p>Artikkelissa tarkastellaan tilastojen avulla koronapandemian vaikutuksia maakuntien väliseen muuttoliikkeeseen. Toisin kuin monissa muissa maissa muuttoalttius kasvoi Suomessa koronan aikana. Merkittävin vaikutus kohdistui Uuteenmaahan, joka koki kotimaan muuttotappiota ensimmäistä kertaa tilastohistoriassa. Myös monissa muissa maissa koronapandemialla on ollut negatiivinen väestövaikutus pääkaupunkiseutuun. Useimmilla maakunnilla muuttotase parani Etelä-Savon, Lapin ja Kanta-Hämeen ollessa suurimpia voittajia. Koronan myötä yleistynyt etätyö mahdollisti monelle asuinpaikan vaihdon, joka Uudellamaalla ilmeni lähtömuuton selvänä kasvuna. Kasvu vaihteli ikäryhmittäin ja koulutustasoittain. Erityisesti koulutettujen keski-ikäisten ihmisten poismuutto Uudeltamaalta lisääntyi.</p> Hannu Tervo Copyright (c) 2023 Hannu Tervo https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141132 pe, 17 marras 2023 00:00:00 +0200 Uudenmaan veto- ja pitovoima näyttävät pitävän pintansa https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141133 <p>Syntyvyyden alentuessa alueiden kasvu perustuu yhä enemmän maan sisäiseen muuttoon ja maahanmuuttoon. Suomessa kaupunkiseudut ovat perinteisesti vetäneet ihmisiä opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden ohella muuttajia ovat houkutelleet myös monipuoliset palvelut ja vilkas kaupunkielämä. Uudellamaalla koronapandemia heikensi näiden vetovoimatekijöiden merkitystä maan sisäisen muuttoliikkeen osalta. Nyt merkit viittaavat paluusta pandemiaa edeltävään aikaan.</p> Johannes Herala Copyright (c) 2023 Johannes Herala https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141133 pe, 17 marras 2023 00:00:00 +0200 Suomen väestölliset skenaariot vuoteen 2040 https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141134 <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan syntyvyyden romahduksen ja maahanmuuton lisääntymisen vaikutuksia Suomen ja sen kuntien väestöön vuoteen 2040 asti. Positiivinen nettomaahanmuutto on ainoa tapa väestömäärän kasvattamiseksi tulevina vuosikymmeninä. Mikäli maahanmuutto säilyy vuoden 2022 tasolla, on Suomessa vuonna 2040 yhteensä 6 miljoonaa asukasta. Kansainvälinen muuttoliike vaikuttaa erityisesti suurten kaupunkiseutujen kehitykseen. Jos Suomi ja sen alueet haluavat olla elinvoimaisia, tulee Suomen olla veto- ja pitovoimainen kansainväliselle työ- ja osaamisperusteiselle työvoimalle. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan nykyisen hallituskauden pyrkimyksiä maahanmuuttoon sekä aluekehitykseen ja sitä kautta väestökehitykseen vaikuttamisessa.</p> Rasmus Aro, Janne Antikainen Copyright (c) 2023 Aro & Antikainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141134 pe, 17 marras 2023 00:00:00 +0200 Suomen epätasaisen väestönkehityksen maantiede ja maahanmuutto https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141135 <p>Tulevina vuosina maahanmuutto on miltei ainoa väestöä ja eritoten työvoimaa kasvattava tekijä. Maahanmuuttopolitiikka on näin ollen sekä Suomen talouskehityksen että aluekehityksen ratkaiseva kysymys. Alueellisesti maahanmuuton vaikutukset väestökehitykseen jakautuvat erittäin epätasaisesti painottuen voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille. Kuitenkin myös maakuntakeskuksissa, seutukaupungeissa ja pienemmissä kunnissa on tarjolla työtä ja koulutusmahdollisuuksia. Tämä edellyttää kuitenkin ajanmukaista maahanmuuttopolitiikkaa ja sellaista yhteiskuntapolitiikkaa, joka mahdollistaa asettumisen minne tahansa Suomeen.</p> Heikki Sirviö Copyright (c) 2023 Heikki Sirviö https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141135 pe, 17 marras 2023 00:00:00 +0200 Joko lähdet, vastahan tulit? https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141138 <p>Artikkelissa kartoitetaan ulkomaalaistaustaisten henkilöiden maakuntien välistä muuttoliikettä ajanjaksolla 2010–2021. Tilastollinen tarkastelu viittaa siihen, että ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat – ryhmän suhteellisesta pienuudesta huolimatta – erittäin merkittävässä roolissa, kun tarkastellaan koko Suomen alueellisia väestönmuutoksia. Ulkomaalaistaustaisen henkilöiden keskittyminen pääkaupunkiseudulle on erittäin voimakasta ja monen maakunnan väestönkadon osalta aivan keskeisessä roolissa. Tämä muuttoliike voimistaa osaltaan Suomen aluerakenteellista eriytymistä. Voimakkaan keskittymisen seurauksena maahanmuutosta ei myöskään olle ratkaisua miltei jokaista Suomen maakuntaa piinaavaan työvoimapulaan.</p> Tomas Hanell, Markku Mattila, Toni Ahvenainen, Mika Raunio Copyright (c) 2023 Hanell&Mattila&Ahvenainen&Raunio https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141138 pe, 17 marras 2023 00:00:00 +0200 Alueellisten työmarkkinoiden perspektiivistä muuttoliike ei tällä hetkellä optimaalinen https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141140 <p>Ulkomaalaistaustaiset muuttavat maan sisällä suomalaistaustaisia aktiivisemmin. Ulkomaalaistaustaisten muuttoliike keskittyy erityisesti pääkaupunkiseudulle ja osin myös Varsinais-Suomeen. Ilmiölle on monia mahdollisia selityksiä, jotka liittyvät osin Suomen erityispiirteisiin ja osin Suomessa olevien ulkomaalaistaustaisten asemaan esimerkiksi työ- ja asuntomarkkinoilla. Työmarkkinoiden näkökulmasta muuttoliike ei tällä hetkellä välttämättä kohdistu optimaalisesti.</p> Antti Kaihovaara Copyright (c) 2023 Antti Kaihovaara https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141140 pe, 17 marras 2023 00:00:00 +0200 Refugees' geographic and socio-economic mobility in rural regions https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141142 <p>Previous research has identified that an upward socio-economic mobility takes place for most<br>immigrants over time and that some nationalities are more successful than others. However,<br>the studies focus on the aggregate level only. The dual labour market theory predicts that lowskilled labour immigrants and refugees will pick up jobs in the lower labour market segment. If they accept their low socio-economic position, they will become ‘integrated’ into the host community; attempts to improve their socio-economic position will encounter obstruction. This is in line with the established-outsider theory. The solution is either to refrain from pursuing upward socio-economic mobility or to move somewhere else.</p> Daniel Rauhut Copyright (c) 2023 Daniel Rauhut https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141142 pe, 17 marras 2023 00:00:00 +0200 Syrjinnän ehkäisy on edellytys kotoutumiselle ja paikallisyhteisöön kuulumiselle https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141175 <p>Pienemmille pakolaisia vastaanottaville kunnille päätös vastaanotosta voi olla osa sekä kunnan kansainvälistä humanitaarista vastuunkantoa että kunnan elinvoimastrategiaa – vastaanotettujen pakolaisten toivotaan asettuvan ja työllistyvän pysyvästi kuntaan. Suomessa jokaisella laillisesti maassa asuvalla on perustuslaillinen oikeus valita asuinpaikkansa. Niin pakolaisina saapuneiden kuin muidenkin maahanmuuttaneiden sekä kantaväestön maan sisäinen muuttoliike kohdistuu suurempiin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle. Syyt muuttamiseen ovat todennäköisesti moninaiset ja niiden tarkastelu tukee osaltaan myös kuntien strategioiden ja palveluiden kehittämistä.</p> Maria Tiainen Copyright (c) 2023 Maria Tiainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141175 ma, 20 marras 2023 00:00:00 +0200 Finnishness, Whiteness and Coloniality https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141184 <p>Hoegaerts, Josephine, Tuire Liimatainen, Laura Hekanaho and Elizabeth Peterson (editors). 2022.</p> Samira Saramo Copyright (c) 2023 Samira Saramo https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141184 ma, 20 marras 2023 00:00:00 +0200 Voices of Newcomers: Experiences of Multilingual Learners https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141186 <p>Denise Ammeraal Furlong (EdD). 2022.</p> Elli Heikkilä Copyright (c) 2023 Elli Heikkilä https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141186 ma, 20 marras 2023 00:00:00 +0200 Aluekehitys ja maan sisäinen muuttoliike https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141123 <p>Suomen sisäinen muuttoliike on viime vuosina selvästi monimuotoistunut. Tämän teemanumeron eri kirjoitukset valottavat tätä ilmiötä. Ne myös luovat pohjan keskustelulle siitä, minkälainen Suomi nykyisten väestöllisten aluekehitystrendien päässä todennäköisesti odottaa ja miten tähän tulevaisuuteen ehkä tulisi vaikuttaa ja miten.</p> Tomas Hanell, Markku Mattila Copyright (c) 2023 Hanell & Mattila https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141123 pe, 17 marras 2023 00:00:00 +0200