https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/issue/feed 2022-11-29T15:52:42+02:00 Kirsi Sainio kirsi.sainio@migrationinstitute.fi Open Journal Systems https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/124974 2022-11-29T11:40:27+02:00 Marja Tiilikainen info@utu.fi Eveliina Lyytinen info@utu.fi Saara Pellander info@utu.fi

<p>Siirtolaisuusinstituutin uudistetun Migration–Muuttoliike-lehden toisen teemanumeron aiheena on ”Muuttoliikkeet perheiden näkökulmasta”.</p>

2022-11-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Tiilikainen, Lyytinen ja Pellander https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/124989 2022-11-29T12:49:59+02:00 Ismo Söderling info@utu.fi

<p>Noor, Nimco ja Luukinen, Maippi (2022): Paratiisin tyttö. Juuret Mogadishussa, koti Helsingissä. Otava, Keuruu.</p> <p>Tran, Quynh (2021): Varjo ja viileys. ScandBook, Klaipeda, Lithuania.</p>

2022-11-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Ismo Söderling https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/124976 2022-11-29T11:51:37+02:00 Elina Turjanmaa info@utu.fi Outi Kähäri info@utu.fi Johanna Leinonen info@utu.fi

<p>Pakkomuuttotaustaisen toisen sukupolven mielen hyvinvoinnin on tutkimuksissa todettu olevan matalammalla tasolla muuhun väestöön verrattuna. Matalampi hyvinvointi liitetään usein perheen vaikeisiin kokemuksiin lähtömaissa ja pakolaismatkan aikana, mutta tutkimuksessa kiinnitetään yhä useammin huomiota myös muuton jälkeisten olosuhteiden merkitykseen. Tässä artikkelissa pohditaan vanhempien kokeman syrjinnän merkitystä jälkeläisten hyvinvoinnille useita vuosikymmeniä muuton jälkeen. Tarkastelemme kysymystä inkeriläistaustaisen toisen sukupolven elämäkertahaastatteluiden (N=22) ja kyselyaineiston (N=279) analyysin kautta. Suomeen jääneen inkeriläistaustaisen siirtoväen asema oli jatkosodan jälkeen epävarma. Inkeriläiset olivat Neuvostoliiton kansalaisia ja osa heistä puhui äidinkielenään venäjää. Suhtautuminen Neuvostoliitosta Suomeen tulleeseen väestöön oli sodan jälkeen paikoin hyvin kielteistä, ja moni perhe pyrki salaamaan taustansa. Haastattelumme osoittavat, että syrjintäkokemuksista kuitenkin puhuttiin perheen piirissä ja nämä kokemukset vaikuttivat perheenjäsenten käyttäytymiseen erityisesti kodin ulkopuolella. Kyselyaineistomme vahvisti syrjintäkokemusten yleisyyden: toisen sukupolven vastaajista lähes puolet raportoi vanhempiensa kokeneen sodanjälkeisessä Suomessa syrjintää. Näkemys vanhempien kokemasta syrjinnästä oli edelleen yhteydessä toisen sukupolven heikompaan mielen hyvinvointiin. Tutkimus avaa maahanmuuttotaustaisten perheiden kokemuksia historiallisesta näkökulmasta ja osoittaa, miten perheessä koetuilla syrjintäkokemuksilla voi olla yli sukupolvien ulottuvia seurauksia.</p>

2022-11-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Turjanmaa, Kähäri ja Leinonen https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/124978 2022-11-29T12:00:05+02:00 Anu Castaneda info@utu.fi Shadia Rask info@utu.fi

<p>Vanhempien psyykkiset ongelmat, riippumatta niiden juurisyistä, ovat tutkitusti yhteydessä heidän lastensa psyykkisiin ongelmiin. Näin on tiettävästi kaikissa väestöryhmissä.</p>

2022-11-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Castaneda & Rask https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/124980 2022-11-29T12:10:29+02:00 Pihla Maria Siim info@utu.fi Laura Assmuth info@utu.fi

<p style="margin: 0cm; line-height: 150%;">Perheiden muuttopäätösten taustalta löytyy usein ajatus lasten hyvinvoinnista, näin myös Viron ja Suomen välisessä muuttoliikkeessä. Tutkimuksessa on harvemmin tavoitettu lasten omia ajatuksia kahden maan välillä liikkumisesta. Lasten kokemukset avaavat perheiden ylirajaista arkea uudenlaisesta näkökulmasta, mihin keskitymme vuosina 2012–2019 toteutettuihin tutkimushankkeisiin pohjautuen. Mitä lapset kertovat toiseen maahan muutosta? Millaisia ovat lasten kuvaukset ylirajaisesta arjesta ja kahteen maahan kiinnittymisestä, siihen liittyvistä iloista ja suruista? Kuinka arjen rytmittyminen koulun ja lomien ympärille sekä tärkeät ihmissuhteet vaikuttavat lasten kokemuksiin paikoista?</p> <p style="margin: 0cm; line-height: 150%;">&nbsp;</p> <p style="margin: 0cm; line-height: 150%;">Olemme haastatelleet, piirrättäneet ja saduttaneet perheidensä kanssa Suomeen muuttaneita 3–14-vuotiaita lapsia. Metodologiset valintamme tukevat tavoitetta saada lasten ääni kuuluviin. Sadutuksessa tutkija kirjaa sana sanalta muistiin lasten kertoman tarinan. Keskitymme artikkelissamme näihin tarinoihin, joissa on havaittavissa mielikuvituksen ja todellisuuden toisiinsa kietoutuminen. Tarinat pohjautuvat kuitenkin selkeästi lasten omiin kokemuksiin, jotka asettuvat dialogiin aikuisilta omaksuttujen tulkintojen kanssa. Sadutus on tarjonnut myös tutkimukseen osallistuneille lapsille väylän ilmaista maasta toiseen muuttamiseen liittyviä tunteitaan.</p>

2022-11-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Siim & Assmuth https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/124981 2022-11-29T12:17:48+02:00 Minna Saunders info@utu.fi

<p>Paperittomuus syntyi Suomeen laajamittaisena ilmiönä, kun ulkomaalaislakia ja käytänteitä muutettiin vuonna 2015 tulleen ison hakijamäärän jälkeen. Muutosten takia Suomeen jäi poikkeuksellinen määrä ihmisiä, joiden turvapaikkaprosessit päättyivät kielteiseen päätökseen, mutta jotka kokemansa vainon vuoksi eivät voi palata kotimaahansa, eikä heitä viranomaistoimin pysty palauttamaan. Lain ja käytänteiden muutokset heikensivät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja on selvää, että paperittomien joukossa on ihmisiä, joiden turvapaikkaperusteita ei ole tunnistettu.</p>

2022-11-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Minna Saunders https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/124982 2022-11-29T12:25:09+02:00 Jaana Palander info@utu.fi

<p>Ulkomaalaislainsäädäntöä on tiukennettu viime vuosina varsinkin kansainvälistä suojelua saavien osalta niin, että on perusteltua puhua kansainvälisen suojelun heikentymisestä. Tämä käänne näkyy myös perheenyhdistämislainsäädännössä, jota tiukennettiin vuonna 2016. Tutkijat ja aktivistit ovat kiinnittäneet huomiota tiukennusten vaikutuksiin niin hyvinvoinnin, kotoutumisen kuin yhteiskuntaan kuulumisen näkökulmasta. Joihinkin epäkohtiin onkin lainsäädännöstä vastaavassa sisäministeriössä haluttu muutosta, mutta lakiehdotuksen käsittely on venynyt ja kohdannut vastustusta. Tässä kirjoituksessa teen katsauksen perheenyhdistämiseen kaavailtuihin lainsäädäntömuutoksiin ja niistä eduskunnassa käytyyn keskusteluun. Alun perin muutosten tarkoitus oli poistaa toimeentuloedellytys kaikilta kansainvälistä suojelua saavilta, mutta välikysymys säikäytti hallituksen. Nyt ehdotetaan helpotusta vain alaikäisten perheenyhdistämisen edellytyksiin. Toteutuessaan nämäkään muutokset eivät kuitenkaan tule auttamaan kaikkia alaikäisenä tulevia tai tulleita turvapaikanhakijoita. Monen perheenjäsenet tarvitsevat apua ja jopa kansainvälistä suojelua, mutta lailliset keinot perheen yhteen saattamiseksi ovat kiven takana. Yleisesti ottaen perheenyhdistämisen käyttäminen kansainvälisen suojelun saamisen strategiana on vaikeutunut eikä lainsäätäjällä tunnu olevan halua edistää humanitaarista maahanmuuttoa. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on osallistua aiheesta käytyyn keskusteluun ja tuoda siihen uusia avauksia.</p>

2022-11-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Jaana Palander https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/124984 2022-11-29T12:30:08+02:00 Abolfazl Ebrahimi info@utu.fi

<p>Se miten nuoria kohdellaan, vaikuttaa siihen millaisiksi aikuisiksi he kasvavat ja miten he tulevaisuudessa suhtautuvat muihin. Suomessa on tarjolla paljon tukiverkostoja nuorille, mutta perhettä ei kuitenkaan voi korvata mikään.</p>

2022-11-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Ebrahimi Abolfazl https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/124985 2022-11-29T12:34:14+02:00 Saara Koikkalainen info@utu.fi

<p>Vuonna 2020 toteutunut Brexit eli Iso-Britannian ero Euroopan unionista (EU) kumosi liki 50 vuotta kestäneen kumppanuuden aikana kehittyneet tiiviit taloudelliset, poliittiset ja lainsäädännölliset siteet. Muuttoliiketutkimuksen kannalta Brexit vastaa luonnollista koeasetelmaa, jonka ansiosta voimme tarkastella esimerkiksi sitä, kuinka muutokset maahantulobyrokratiassa ja muuttajien oikeuksissa vaikuttavat nykyisten maahanmuuttajien elämään ja muuttoa harkitsevien kohdemaan valintaan. Artikkeli tarkastelee Brexitin vaikutusta muuttajien oikeuksiin ja Brexit-perheiden arkeen pohjoismaalaisista muuttajilta kerätyn aineiston pohjalta. Ennen Brexitiä Britanniaan oli mahdollista lähteä työnhakuun ilman työlästä paperisotaa, mutta nyt muuttaminen on sekä hankalampaa että aikaisempaa kalliimpaa. Britanniassa asuvat ulkomaalaiset kokevat arjessaan samat Brexitin vaikutukset kuin maan omat kansalaisetkin. Brexit-perheillä lisästressiä aiheuttaa se, että perheenjäsenillä on erilaiset oikeudet. Kenties tärkein muutos on tapahtunut ihmisten mielissä: Brexit-prosessi osoitti EU-muuttajille, että he eivät ehkä olekaan niin tervetulleita maahan kuin aikaisemmin olivat luulleet.</p>

2022-11-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Saara Koikkalainen https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/124986 2022-11-29T12:38:48+02:00 Kari Henrik Tumelius info@utu.fi

<p>EU:n jäsenyys merkitsi viisumivapaata matkustamista, siirtymistä maasta toiseen ilman rajamuodollisuuksia, oikeutta tehdä töitä, opiskella tai asua toisessa EU-maassa. Nämä oikeudet menetettiin kokonaan ja asiat monimutkaistuivat.</p>

2022-11-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Kari H. Tumelius https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/124987 2022-11-29T12:42:18+02:00 Saara Pellander info@utu.fi

<p>Kun suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta tarkastellaan lähinnä työn perässä muuttavien näkökulmasta ja unohdetaan perhesuhteiden tarkastelu, tullaan tehneeksi ainakin kaksi keskeistä virhettä: Yksi on se, että työn perässä muuttavat perheet ja heidän tarpeensa unohdetaan. Toinen virhe on, että perhesyistä muuttava henkilö nähdään yhteiskunnallisena rasitteena.</p>

2022-11-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Saara Pellander https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/124988 2022-11-29T12:45:15+02:00 Rebecca Buxton info@utu.fi Samuel Ritholtz info@utu.fi

<p>.</p>

2022-11-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Buxton & Ritholtz