Migration-Muuttoliike

ARGENTIINAN JA PARAGUAYN SUOMALAISSIIRTOKUNNAT

2024-09-16T11:01:38+03:00

”Jo vuosia ovat olleet tunnettuja ne vaikeudet, joissa suomalaiset siirtolaiset elävät Argentiinan ja Paraguayn viidakkoseuduilla. Vaikka heidän ahdinkonsa on ollut tunnettu, täällä olevilla toisilla parempiosaisilla suomalaisilla ja Buenos Airesissa toimivalla merimieskirkolla ei ole
ollut mahdollisuutta luoda mitään pysyvämpää avustusjärjestelmää …”
Näillä sanoilla Buenos Airesin suom. merimieskirkolta 22.10.1972 perustettu suomalaisten yhteinen Sosiaalityön toimikunta otti yhteyttä Suurlähetystön kautta Suomen viranomaisiin virallisen valtion taholta järjestettävän avustuksen aikaansaamiseksi. Esityksen pohjana on kenttätutkimus Suomen kansalaisuuden omaavien siirtolaisten sosiaalisesta asemasta.
Esityksen liitteenä on mm. maisteri Olavi Lähteenmäen muistio Argentiinan ja Paraguayn suomalaissiirtokuntien historiasta.

COMMENTARY ON “ARGENTIINAN JA PARAGUAYN SUOMALAISSIIRTOKUNNAT” [ARGENTINA’S AND PARAGUAY’S FINNISH SETTLEMENTS]

2024-09-16T11:19:36+03:00

In her commentary, Saramo analyses Pärsinen’s text through the sociopolitical relationship between the Finnish state and Finnish emigrants.

MULTICULTURALISM: KANADALAINEN TAPA EDISTÄÄ YHTEISKUNNAN INTEGRAATIOTA

2024-09-16T11:24:39+03:00

YM Pekka Rissanen toimii vs. yliopettajana Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella opetusalana työvoimaoppi. Talvikautena 1980–81 hän oleskeli Kanadassa, Prinssi Edwardin Saarella toimien mm. tutkijana paikallisen Multicultural Council‘n käynnistämässä tutkimusprojektissa ‘Multicultural Awareness on Prince Edward Island‘. Projektin tuloksena
on juIkaistu lähteistössä mainittu projektin nimeä kantava raportti (1981) sekä Tampereen yliopiston sosiologian laitoksella sivulaudatur-tutkielmana raportti ‘Multiculturalismajattelun heijastuksia Prinssi Edwardin Saarella (1983). Oheinen artikkeli on syntynyt näiden julkaisujen sivutuotteena.

MULTIKULTURALISMIA MEILLÄ JA MUUALLA, ENNEN JA NYT

2024-09-16T14:55:19+03:00

Kommentaarissaan Saukkonen taustoittaa länsimaalaisen monikulttuurisuuspolitiikan historiaa ja tuo esiin sen nykyisiä haasteita yhteiskunnissa, joissa monikulttuurisuuspolitiikkaan kohdistuu vastustusta ja joissa kysymykset eri ihmisryhmien oikeuksista ovat edelleen läsnä.

MONIKULTTUURISUUSPOLITIIKKA, ASUTTAJAKOLONIALISMI JA HISTORIAN HALLINTA

2024-09-16T11:33:57+03:00

Kommentaarissaan Rask käsittelee Kanadan monikulttuurisuuspolitiikkaa suhteessa maan asuttajakolonialistiseen historiaan ja nykyisyyteen, jotka tuovat haasteita yhdenvertaisuuspolitiikalle ja alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiselle.

SOPEUTUMISEN SIETÄMÄTÖN VAIKEUS

2024-09-16T12:46:35+03:00

Artikkeli tarkastelee Suomen toteuttamaa maahanmuuttaja- ja pakolaispolitiikkaa, sen integroimis- ja akkulturoimispyrkimyksiä ja saavutettuja tuloksia. Ongelmana on, miksi Suomen uudet etniset vähemmistöt näyttävät syrjäytyvän tukitoimista huolimatta. Monikulttuurisuuden pohdinta on jätetty tässä yhteydessä sivummalle, vaikka termi virallisessa diskurssissa esitetäänkin ajankohtaiseksi ja ideologiseksi päämääräksi; käytännön toimenpiteissä monikulttuurisuuden edistäminen ei juuri näy.

VASTAVUOROISUUS NÄKÖKULMANA MONINAISTUVAN YHTEISKUNNAN KOHEESIOON

2024-09-16T12:53:26+03:00

Kommentaarissaan Saarinen peilaa Hyvösen artikkelia suhteessa keskusteluihin moninaistuvista yhteiskunnista ja vastavuoroisuudesta sekä pohtii niiden kautta mitä edellytyksiä yhteiskunnan koheesio tarvitsee.

MAAHANMUUTTAJIEN JA PAKOLAISTEN SYRJÄYTYMISESTÄ SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA

2024-09-16T13:53:56+03:00

Kommentaarissaan Sundbäck käsittelee 1990-luvulta tähän päivään tapahtuneita muutoksia ja jatkumoita kotoutumispolitiikan sanastossa, sen periaatteissa sekä asenteissa maahanmuuttajia kohtaan.

ALUEELLISEN KEHITTYNEISYYDEN JA MUUTTOLIIKKEEN VÄLINEN PROBLEMATIIKKA

2024-09-16T14:03:35+03:00

FM Taru Järvinen valmistelee Siirtolaisuusinstituutissa tutkimusta kuntien
väestörakenteen muutoksista ja maassamuuton uudistuvasta dynamiikasta.

MUUTTOLIIKE JA 2020-LUVUN ALUEKEHITYS

2024-09-16T14:07:44+03:00

Kommentaarissa Vasanen tuo esiin 2020-luvun aluekehityksen trendejä, joihin kuuluvat maahanmuutto, asiantuntijatyön muutokset sekä jatkuva kaupungistuminen. Lopussa hän pohtii aluekehityksen tulevaisuutta suhteessa kaupungistumiseen.

KORKEAKOULUTETUN TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS OSANA VÄESTÖNKEHITYKSEN, MUUTTOLIIKKEEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLISTÄ DYNAMIIKKAA

2024-09-16T14:11:50+03:00

Kommentaarissaan Kotavaara tarkastelee Suomen aluekehitystä korkeakoulutetun työvoiman liikkuvuuden ja korkeakouluverkoston suhteen sekä pohtii Suomen vetovoimaisuutta korkeakoulutetuille maahanmuuttajille.

EXTERNAL BORDER MANAGEMENT AS AN INSTRUMENT OF MIGRATION CONTROL

2024-09-16T14:16:28+03:00

This article deals with the Finnish-Russian border in light of the European external border control policy and its impact on immigration. The 1985 Schengen agreement removed internal European border controls and external border protection became a major concern of
the European Union (EU) and heads of states. The European discourse towards immigration changed during the last decade and patterns show tighter external borders. This research follows the Copenhagen school of security and scrutinises the Finnish external border
approach under the aspect of immigration. It analyses the socio-economic importance of the Finnish-Russian border in comparison to the European trend that decreases the penetrability of external borders. The study results show that the Finnish policy approach focuses on regional development in order to achieve economic balance in the border regions. This approach is supposed to increase security by economic rather than by traditional border control strategies.

SUOMEN JA VENÄJÄN RAJA: RAJAVALVONNAN ULKOISTAMINEN JA IHMISTEN LIIKKUVUUDEN TURVALLISTAMINEN MUUTTOLIIKEHALLINNAN VÄLINEENÄ

2024-09-16T14:21:27+03:00

Kommentaarissaan Kynsilehto käsittelee Suomen ja Venäjän välisen rajan turvallistamista Ukrainan sodan aikana sekä sotaa edeltänyttä hiljaisuutta rajakäytänteiden ongelmista.

RETROSPECTIVE COMMENTARY ON “EXTERNAL BORDER MANAGEMENT AS AN INSTRUMENT OF MIGRATION CONTROL: THE FINNISH – RUSSIAN BORDER” BY KATHARINA KOCH

2024-09-16T15:09:47+03:00

In his commentary Teemu Oivo tracks the changes of Finnish-Russian border policy in the 21th century and how it has changed from regional economy policy to immigration control policy similar to Mediterranean border policies.

PYSYIKÖ MIGRATION-MUUTTOLIIKE-LEHTI PAIKALLAAN?

2024-09-16T14:43:02+03:00

Katsauksessa Migration-Muuttoliike-lehden 50-vuotiseen historiaan tuodaan esiin lehdessä käsiteltyjä aiheita sekä näkemys lehdestä muuttoliikkeitä koskevan tiedon ja tutkimuksen tallentajana.

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI 50-VUOTTA

2024-09-16T10:37:28+03:00