https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/issue/feed Siirtolaisuus-Migration 2020-12-14T10:07:19+02:00 Kirsi Sainio kirsi.sainio@migrationinstitute.fi Open Journal Systems https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100323 Näkökulmia integraatioon pandemian värittämänä aikana 2020-12-14T10:07:19+02:00 Saara Pellander info@utu.fi <p>Lehdestä tuli kotoutumiseen liittyvä teemanumero ja lehden kirjoitukset käsittelevätkin aihetta monesta eri näkökulmasta.</p> 2020-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Saara Pellander https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100330 Integration 2020 -tapahtuma tarjosi laajan koosteen kotoutumisen teemoista 2020-12-08T13:49:24+02:00 Sari Vanhanen info@utu.fi <p>Marraskuun lopulla järjestetty Integration2020 -virtuaalitapahtuma kokosi yhteen lukuisan osallistujamäärän kotoutumisen parissa toimivia henkilöitä eri aloilta ja alueilta. Kirjoitus on katsaus ko. tapahtumaan.</p> 2020-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sari Vanhanen https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100332 Kotoutuminen tapahtuu aina paikallistasolla 2020-12-08T13:53:03+02:00 Heikki Kerkkänen info@utu.fi <p>Kotouttamistoimia suunniteltaessa on huomioitava kunkin henkilön lähtötaso ja elämäntilanne.<br>Sama toimintamalli ei sovi kaikille. Sosiaalipalveluiden rooli kotoutumisen edistämisessä on merkittävä, ja siksi sosiaalipalveluiden järjestämisvastuuta uudistettaessa on huolehdittava siitä, että henkilöstömitoituksesta huolehditaan<br>asianmukaisesti.</p> 2020-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) Heikki Kerkkänen https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100336 Kotouttaminen Suomessa 2020-12-08T14:02:52+02:00 Mirkka Vuorento info@utu.fi Pekka Kettunen info@utu.fi <p>Kotoutumisen edistämiseen liittyviä kysymyksiä on Suomessa tutkittu jo pitkään. Tarkastelemme seuraavassa, millaisin aineiston tutkimusta on tehty ja kenen ääntä on kuultu. Tutkimuskatsaus perustuu eri tietokannoista (Finna, Julkari,<br>Arto, Scopus ja Web of Science) tehtyihin hakuihin (suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset julkaisut vuosina 2010−2020) sekä poimintoihin Muuttoliikebibliografiasta (Leinonen 2019)1. Tässä käsitelty aineisto kattaa 23 tutkimusta ja selvitystä, jotka on valittu mukaan erityisesti kahden kriteerin perusteella: tuoreus ja empiirisyys. Julkaisut kohdentuivat sekä kotoutumisen edistämisen palveluihin että laajemmin maahan muuttaneen väestön työllistymistä ja kouluttautumista edistäviin palveluihin eri sektoreilla (kunnat, työvoimahallinto, kolmas sektori). Tutkimuksissa on<br>nostettu esiin kotoutumis-, työllistymis- ja koulutuspolkujen haasteita antaen samalla aineksia kehittämistyölle tai muutokselle.</p> 2020-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Mirkka Vuorento & Pekka Kettunen https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100337 “Mind the Migrant”: reflections on being a migrant in Helsinki and Finland’s migration strategy 2020-12-08T14:15:50+02:00 Nilay Kilinc info@utu.fi <p>This paper discusses Finland’s Future Migration Strategy 2020 through my personal reflections as a highly-skilled migrant in Helsinki and my social encounters with other highly-skilled migrants. The paper focuses on three aspects regarding the migration strategy: a) Finland is a safe and open country, b) everyone can find a role to play, c) diversity if part of everyday life. These principles are put into dialogue with concepts such as “creative social policy”, “superdiversity” and “multiculturalism” in order to call attention to current and possible future challenges for Finland<br>regarding migration and integration policies as well as creating cities of inclusion. The paper argues that migrants are a great “brain gain” for Finland, however in order to tap into the full potential of these individuals, a paradigm<br>change is crucial at a societal and policy level. In summary, the paper suggests, such paradigm change can take place&nbsp; when the following steps can be put into action: a) more in-depth research is undertaken to understand migrant lives,&nbsp; b) researchers collaborate with local authorities and NGOs, c) policymakers consider making longterm strategies, d)&nbsp; migrants are involved in the actual policy decision-making processes, e) civil society is more informed about other&nbsp; ethnic/national/religious communities, pluralism and urban inequalities.</p> 2020-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Nilay Kilinc https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100340 Critical Social Inclusion as an alternative to integration discourses in Finnish and Canadian Integration Education Programs 2020-12-08T14:31:06+02:00 Tobias Pötzsch info@utu.fi <p>This article represents a synopsis of research findings obtained during multiple case study fieldwork<br>in Finland and Canada (2015-2017) examining implementations of critical social inclusion in integration educations, specifically Swedish for Immigrants (SFI) and Language Instruction for Newcomers to Canada (LINC). Anti-oppressive methodologies (AOP), as well as perspectives integrated from Critical Whiteness Studies (CWS) and Critical Migration Studies (CMS) with their ideals of challenging structural racism and working for social change inform critical social inclusion as well as the study’s research design. The empirical findings show that social inclusion within SFI and LINC programs was tangled, episodic, and far from straightforward. Its implementation depended upon a number of enabling and disabling factors such as the role ascribed to language acquisition and critical citizenship perspectives&nbsp; in curricula, interrogations of civic integrationism and institutional whiteness within programs, as well&nbsp; as the prevailing political climates outside of the classroom. A pivotal conclusion is that if critical perspectives of social inclusion are to become a lived reality for all program participants, then majorities must also be subjected to integration regimes. </p> 2020-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Tobias Pötzsch https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100341 Pakolaistaustaisten nuorten aikuistuminen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa 2020-12-08T14:39:02+02:00 Maili Malin info@utu.fi <p>Pohjoismainen CAGE-tutkimus on päättymässä ja on aika esitellä osaa keskeisimpiä&nbsp; rekisteritutkimuksen tuloksia. CAGE:ssä (Coming of age in exile – Health and socioeconomic inequity<br>in young refugees in Nordic welfare states) tutkimme 2015-2020 pakolaistaustaustaisten ja muiden maahanmuuttajataustaisten, lapsena Pohjoismaihin muuttaneiden koulutuspolkuja, työmarkkinaosallisuutta sekä terveyttä Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Päätulos on, että Tanskassa kaikki maahanmuuttajataustaisten koulutusindikaattorit (suoritetut tutkinnot, koulutuspudokkaat, koulumenestys) olivat heikompia kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsin tulokset olivat parhaimpia. Norja ja Suomi sijoittuvat näiden kahden maan välille. Tutkimuksemme vahvisti&nbsp; aikaisempia tutkimustuloksia siitä, että ulkomaalaistaustaiset suorittavat toisen ja korkeamman asteen&nbsp; tutkintoja vähemmän kuin kantaväestö vielä niidenkin nuorten keskuudessa, jotka ovat syntyneet Suomessa.</p> 2020-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Maili Malin https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100400 Deportation might be the worst answer 2020-12-10T10:55:13+02:00 Abdirashid Ismail info@utu.fi <p>Europe’s reaction to the so called ‘migration crisis’ of 2015 and 2016 was met with unprecedentedly restrictive asylum policies that were particularly harsh to asylum seekers with devastating implications on immigrants’ access to legal<br>residence permits. However, the great majority of denied asylum applicants opt to stay and authorities overwhelmingly fail to send them back due to a number of factors, including the dire situation of their countries of origin. Consequently,<br>large numbers of these rejected asylum seekers live among us and only few of them will return to their countries of origin in the near future, regardless of the reasons of their migration and the magnitude of their destitution in Europe. This has enormous impact on the wellbeing of these vulnerable immigrants and their families in their countries of origin, but their long and unproductive stay in Europe has also costed European economies. This short essay argues that instead of&nbsp; pushing these asylum seekers into an abject destitution and feeding their grievances, we need more effective&nbsp; immigration and integration policies.</p> 2020-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Abdirashid Ismail https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100419 Iranista Suomeen muuttaneiden naisten sosiaaliset suhteet ja niiden merkitys yhteiskuntaan kiinnittymisessä 2020-12-11T09:54:49+02:00 Riti Esberg info@utu.fi <p>Iranilaiset naiset ovat tärkeä tutkimuskohde monestakin syystä. Suomalaisen yhteiskunnan moninaisuus on lisääntynyt, ja&nbsp; maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumisella on suuri merkitys sekä yhteiskunnalle että maahanmuuttajille. Naisiin keskittyvä tutkimus on tärkeä, koska aikaisemmissa tutkimuksissa on usein tarkasteltu molempia sukupuolia tai vain miespuolisten maahanmuuttajien kokemuksia ja elämäntilanteita.</p> 2020-12-11T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Riti Esberg https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100426 Nytt forskningsprojekt som omspänner tio länder fokuserar på invandrares betydelse för landsbygds- och bergsregioner runtom i Europa 2020-12-11T10:18:05+02:00 Magnus Enlund info@utu.fi <p>Migration är ständigt i centrum i den europeiska debatten. Mot denna bakgrund kommer MATILDE att bidra till diskussionen genom<br>att fokusera på migrationsperspektiv i landsbygds- och bergsregioner i Europa.</p> 2020-12-11T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Magnus Enlund https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100423 Kotouttamisen mahdollisuudet 2020-12-11T10:07:18+02:00 Tuomas Martikainen info@utu.fi <p>Pasi Saukkonen (2020). Suomi omaksi kodiksi: Kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet.</p> 2020-12-11T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Tuomas Martikainen https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100424 Siirtolaisuusaineistoja Ruotsin museoissa 2020-12-11T10:11:30+02:00 Tuomas Martikainen info@utu.fi <p>Malin Thor Tureby &amp; Jesper Johansson (2020): Migration och kulturarv. Insamlingsprocesser och berättelser om och med de invandrade ca<br>1970–2019.</p> 2020-12-11T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Tuomas Martikainen https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100425 ”Onko toisen terroristi toisen vapaustaistelija?” 2020-12-11T10:14:29+02:00 Ismo Söderling info@utu.fi <p>Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista. </p> 2020-12-11T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Ismo Söderling https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100421 Kekkosen perintö maahanmuutolle 2020-12-11T09:59:18+02:00 Antero Leitzinger info@utu.fi <p>Urho Kekkosen presidenttikauden loppupuolellakaikki Suomessa oli alistettu ulkopolitiikalle, eikä se vaikuttanut vähiten ulkomaalaispolitiikkaan. Lopulta kävi kuitenkin niin, että Kekkosen perintö maahanmuutolle kantoi kauemmaksi kuin Neuvostoliitto, vaikka se saattoikin olla sinänsä tahaton ulkopolitiikan sivuvaikutus.</p> 2020-12-11T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Antero Leitzinger https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/100422 Labour Market Outcomes among Refugee Youth in the Nordic countries 2020-12-11T10:03:01+02:00 Elli Heikkilä info@utu.fi <p>Coming of Age in Exile (CAGE) – Health and Socio-Economic Inequities in Young Refugees in the Nordic Welfare Societies has been a multidisciplinary research project funded by NordForsk during 2015–2020.</p> 2020-12-11T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Elli Heikkilä