https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/issue/feed Siirtolaisuus-Migration 2020-09-29T11:52:27+03:00 Kirsi Sainio kirsi.sainio@migrationinstitute.fi Open Journal Systems https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/98343 Toimitusjohtajan terveisiä 2020-09-24T11:21:53+03:00 Saara Pellander info@utu.fi <p>Instituutin ajankohtaisia kuulumisia</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Saara Pellander https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/98345 Turvapaikka Kristuksessa 2020-09-24T12:13:43+03:00 Iiris Nikanne info@utu.fi <p>Kriisitilanteessa ihminen rakentaa uudelleen suhteensa itseensä ja ympäristöönsä, ja joillain tähän prosessiin voi liittyä myös uskonnollisten näkemysten uudelleenarviointia. Ne turvapaikanhakijat, jotka kääntyvät islamista kristinuskoon, käyvät läpi hengellisesti, henkisesti ja sosiaalisesti haastavan prosessin, joka voi toisaalta auttaa heitä pääsemään yli menneistä traumoista ja antaa merkityksellisyyttä, turvaa ja pysyvyyttä muuten vaikeassa ja epävarmassa elämäntilanteessa. Juridisesti turvapaikanhakijaksi määritellään henkilö, jolla on vireillä oleva<br>turvapaikkahakemus, mutta tekstin sujuvuuden vuoksi tässä artikkelissa turvapaikanhakijalla viitataan kaikkiin turvapaikkaa hakeneisiin riippumatta heidän turvapaikkahakemuksensa statuksesta. Artikkeli pohjautuu Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen oppiaineeseen tehtyyn pro gradu -tutkielmaani, ja olen parhaillaan jatkamassa tutkimusta aiheesta Helsingin yliopiston Teologian ja uskonnontutkimuksen tohtoriohjelmassa.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 Iiris Nikanne https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/98346 Järjestetty avioliitto – monta tapaa avioitua 2020-09-24T12:26:07+03:00 Anne Häkkinen info@utu.fi <p>Järjestettyjen avioliittojen monimuotoisuus on ollut varsin vähän esillä suomalaisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa. Keskustelu niistä on ylipäätään ollut suppeaa, ja keskittynyt lähinnä pakkoavioliittoihin. Vaikka muissa<br>Pohjoismaissa julkinen keskustelu on ollut vilkkaampaa kuin Suomessa, käsitys järjestetyistä avioliitoista on pysynyt melko yksiulotteisena. Järjestettyä avioliittoa ja pakkoavioliittoa on esimerkiksi käytetty toisilleen rinnasteisina ja<br>keskenään vaihtokelpoisina käsitteinä. Rinnastus on ongelmallinen, sillä se voi johtaa kaikkien järjestetyiksi luokiteltavien avioliittojen stigmatisointiin. Rinnastuksessa ei myöskään tunnisteta järjestettyjen avioliittojen sisäistä<br>heterogeenisyyttä ja avioituvan parin omaa osallisuutta avioitumisprosessissa. Tässä artikkelissa avaankin järjestetyn avioliiton käsitettä ja sen eri muotoja tarkastelemalla kolmansien osapuolien osallisuutta puolisonvalintaprosessissa.<br>Artikkeli pohjaa väitöskirjatutkimukseeni, jossa olen tarkastellut ylirajaista avioitumista ja puolisovalintaa Suomessa asuvien kurdien keskuudessa. Tutkimusta varten olen haastatellut Irakista, Iranista ja Turkista Suomeen muuttaneita<br>kurdeja.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) Anne Häkkinen https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/98347 Mobility and immobility in climate migration in the Pacific Islands 2020-09-24T12:43:05+03:00 Saija Niemi info@utu.fi <p>Climate migration is a multifaceted phenomenon, which is considered as one of the most significant issues related to climate change. Predicting the numbers of those migrating in the future and the routes of climate migration is challenging. The decision-making of individuals, households and communities in connection to climate migration is complex. The reasons for moving within a region, country or across international borders can vary between actors and geographical areas. For a long time mobility has been in the centre of migration research. Migration researchers<br>have been studying people who move but they have not concentrated so much on those who stay behind. However, mobility and immobility both play a role in migration in the small Pacific Island states, which are regarded to be on<br>the frontline of climate change.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) Saija Niemi https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/98348 Human rights approach to climate change and migration 2020-09-24T13:01:54+03:00 Jaana Palander info@utu.fi <p>Climate change and migration is an emergent field of research and policy. Solutions are called for in international fora, and human rights are often mentioned as guiding principles. However, it does not seem to be clear, what a human rights approach to climate change and migration actually means. The discussion is still fragmented<br>between different academic disciplines, administrative sectors and fields of law. It is thus important to clarify the commonly used concepts and recognize different approaches. The objective of this article is to contribute to the discussion on the nexus between climate change, migration and human rights, and to the formulation of a common human rights approach to climate migration. Although there are distinguishing features, for example, between human rights of mobile and immobile people, there are also common aspects that should be emphasized. A common human rights approach could focus on safeguarding the respect for freedom, dignity and privacy of people in every decision- and policy-making situation related to climate change, including climate migration.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) Jaana Palander https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/98351 Monialainen yhteistyö kotouttamisessa –näkökulmana poliisin työ 2020-09-24T15:25:44+03:00 Sari Vanhanen info@utu.fi <p>Asiantuntijuuksien eriytyessä työelämässä korostuu yhä enemmän sektorirajat ylittävä yhteistyö. Sitä tehdään eri näkökulmien kuulemiseksi, kokonaiskuvan hahmottamiseksi ja mielekkäiden ratkaisujen löytämiseksi uusissa,<br>muuttuvissa tilanteissa. Minkä vuoksi yhteistyötä tehdään, miten se toimii ja mitä se merkitsee osana poliisityötä? YTM Sari Vanhanen tutki näitä kysymyksiä sosiologian alan väitöstyössään ”Monialainen yhteistyö kotouttamisessa<br>näkökulmana poliisin työ”.</p> <p>Ajankohtainen tutkimus tuo esiin poliisin ennalta estävää työtä, jolla pyritään rakentamaan vastavuoroista luottamusta ja aktiivista kanssakäymistä eri vähemmistöjen kanssa. Sosiologian artikkeliväitöskirjan lähtökohtana on ollut työelämän muutos etnisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisessa yhteiskunnassa. Tämä muutos edellyttää ammatillisen osaamisen ja työmenetelmien arviointia eri aloilla. </p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) Sari Vanhanen https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/98354 Kolmen kovan tutkijan Amerikan matkalla 2020-09-24T15:36:10+03:00 Juha Tainio info@utu.fi <p>Matkakertomus yli 100 vuoden takaisen Amerikan suomalaisen asutuksen selvittämiseksi. Reitti kulki viidessä Yhdysvaltain osavaltiossa lähes 6 000 kilometriä uudisraivaajien jäljillä läpi intiaanireservaattien etsimässä merkkejä amerikansuomalaisten asuinpaikoilta, hautausmailta ja museoista.</p> <p>&nbsp;</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) Juha Tainio https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/98359 In Memoriam Reino Kero 2020-09-24T16:05:00+03:00 Auvo Kostiainen info@utu.fi Keijo Virtanen info@utu.fi <p>Muistokirjoitus</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) Auvo Kostiainen & Keijo Virtanen https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/98358 Väestönkehitys haastaa huomisen Suomen 2020-09-24T16:00:04+03:00 Ismo Söderling info@utu.fi <p>Väestöliiton väestöpoliittinen raportti 2020 ”Kestävän väestönkehityksen Suomi” (toim.Tiia Sorsa). Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E54.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) Ismo Söderling https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/98355 Kansainvaelluksista kirjainvaelluksiin 2020-09-24T15:43:39+03:00 Antero Leitzinger info@utu.fi <p>Maahanmuuttoviraston kirjaston vaiheita.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) Antero Leitzinger https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/98356 Suomesta muuttaa vuosittain tuhansia ulkomaalaistaustaisia muualle 2020-09-24T15:54:41+03:00 Elli Heikkilä info@utu.fi <p>Maasta muuttajien määrä on lähes kolminkertaistunut, kun kehitystä katsotaan 2010-luvulla.<br>Ketkä ulkomaalaistaustaiset Suomesta lähtevät? Virolaiset ovat kärkisijoilla ja lähtijöiden määrä on peräti viisinkertaistunut vuodesta 2010 vuoteen 2018. Ulkomaalaistaustaisten maastamuuton top 10 -kansalaisuudet käsittävät lähes kaksi kolmasosaa muuttajista, joten maastamuutto on varsin keskittynyttä.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) Elli Heikkilä