Kylmän sodan loppuminen ja EU-jäsenyys muuttivat Suomen maahanmuuttopolitiikkaa
Abstrakti
Kansainvälinen muuttoliike ei ole uusi ilmiö vaan sitä on esiintynyt yhtä kauan kuin ihmiset ovat asuttaneet maapalloa. Ihmiset ovat liikkuneet joko vapaaehtoisesti tai pakon edessä. Maahanmuutto on aiheuttanut hallituksille pitkäaikaisia haasteita pärjätä kulttuurillisessa ja poliittisessa muutoksessa siitä lähtien, kun modernit alueelliset valtiot luotiin ja valtioiden väliset rajat vedettiin (Heisler ja Layton-Henry 1993, 150).
Joukkomuutot valtamerten taakse vähensivät Euroopan väestönkasvua noin viidenneksellä 1880–1910, ja Eurooppa pysyi siirtolaisuuden huomattavimpana lähtöalueena aina 1960-luvulle asti (Majava 1991, 112). Toisen maailmansodan aikana noin 60 miljoonan ihmisen uskotaan joutuneen jättämään kotinsa pakon edessä. Sodan jälkeen Länsi-Eurooppa nousi kuitenkin yhdeksi maailman talouden kehittyneimmistä ja tuottavimmista keskuksista. Merkittävä taloudellinen asema saavutettiin Marshallin suunnitelman sekä Euroopan periferia-alueilta, entisistä siirtomaista ja eri puolilta kolmatta maailmaa tulleiden siirtolaisten avulla. Osa siirtolaisista jäi Eurooppaan, ja osa palasi takaisin kotimaahansa. Sodan jälkeen alkanut muuttovirta ei ole pysähtynyt, vaikka monien Länsi-Euroopan maiden maahanmuuttokontrolli on tiukentunut 1970-luvun puolivälistä lähtien.
Kun 1990-luvulla itä- ja keskieurooppalaiset kansakunnat vapautuivat kommunismin totalitarismista, lännessä syntyi erilaisia skenaarioita. Aikaisemmin Euroopan kahtia jakaneen rautaesiripun sortuminen mahdollisti kaikkien eurooppalaisten vapaan matkustamisen, jonka pelättiin lisäävän laitonta maahanmuuttoa. (De Lobkowicz 1994, 106.) Eurooppaa koetellut lama sekä turvapaikanhakijoiden ja Eurooppaan haluavien määrän kasvu ovat vaikuttaneet maahantulopolitiikan tiukentumiseen entisestään 1990luvulla. Pakolaisvirtojen kasvua selitetään usein kylmän sodan loppumisella. Kylmä sodan uskotaan luoneen jonkinlaisen järjestyksen, jonka murentuessa piilossa olleet konfliktit puhkesivat. Sen seurauksena pakolaisten määrä kasvoi.
Kylmän sodan loppuminen, kansainvälisen järjestelmän murros ja Euroopan unionin jäsenyys muuttivat Suomen asemaa ja ulkopoliittista päätöksentekoa. Näillä oli vaikutusta Suomen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan. Vuoden 1991 Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena maahanmuutto Suomeen kasvoi, koska suurin osa Suomen pakolaisista, joita vuoden 1999 alussa oli 18 292 (Ulkomaalaisviraston tilastot), tuli maahan turvapaikanhakijoina entisen Neuvostoliiton kautta.
