Suomalaisuus – ranskalaisuus

Toisen kulttuurin omaksumisesta ja oman säilyttämisestä

Abstrakti

Tämä artikkeli pohjautuu sosiologian pro gradu -työhöni, jonka aiheena ovat Ranskassa asuvat suomalaiset. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää Ranskassa Grenoblen alueella asuvien suomalaisten yleispiirteitä: keitä he ovat, kauanko he ovat maassa asuneet, kuinka hyvin he ovat paikalliseen kulttuuriin sopeutuneet ja millä tavalla suomalaisuus tulee esille heidän jokapäiväisessä elämässään. Näitä kysymyksiä tarkastelen työssäni kolmen eri teema-alueen avulla, joista ensimmäinen on akkulturaatio eli sopeutumisprosessi vieraaseen kulttuuriin. Toinen on etninen identiteetti eli suomalaisuuden ilmeneminen. Kolmas on siirtolaisten naisvaltaisuus ja tätä kautta joskus ongelmaksikin muodostuva kulttuurien erilaisuus naisen aseman suhteen.

uomesta Ranskaan suuntautunut siirtolaisuus on tyypillistä Keski-Eurooppaan suuntautunutta muuttoliikettä. Eurooppaan muuttajien muuttomotiivit ovat taloudellisia tekijöitä enemmän liittyneet joko ihmissuhteisiin tai itsensä kehittämiseen. Siirtolaiseksi lähdön syy ei ole kotimaassa, vaan ulkomaa houkuttelee muuttamaan. Yli puolet Euroopassa asuvista suomalaisista on aviossa vierasmaalaisen kanssa, ja tämä on yksi motiivi muuttoon. Toinen motiivi on opiskelu tai kielitaidon parantaminen. Työhön liittyvät tekijät ovat olleet motiivina vain noin kymmeneksellä lähtijöistä. Avioituminen on tärkein motiivi Ranskaan muuttaneiden kohdalla.2 Vuosina 1968– 1979 Ranskaan muuttaneista 78% oli naisia. Yleisesti ottaen naiset ovat muuttaneet aviositeiden vuoksi, miehet on saanut lähtemään paremmat työmahdollisuudet.