Kodin ja koulun kohtaaminen monikulttuurisessa koulussa
Abstrakti
Artikkeli perustuu kyselytutkimukseen, joka toteutettiin Lohjan kaupungin Tytyrin koulussa lukuvuoden 1999–2000 aikana. Kyselyaineisto on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa tarkastellaan maanlaajuisesti kodin ja koulun vuorovaikutusta monikulttuurisessa koulussa. Lohjan kaupungissa toteutettu kartoitus toimii tutkimushankkeessa pilottihankkeena. Tytyrin koulu valittiin tutkimuskohteeksi, koska Lohjan kaupungin maahanmuuttajalapset ovat keskittyneet kyseiseen kouluun. Kyseessä on ala-asteen koulu, jossa on neljästä eri kansallisuudesta peräisin olevia maahanmuuttajaoppilaita: somalialaisia, albaaneja, venäläisiä ja virolaisia. Tutkimus oli kaksiosainen. Syksyllä 1999 kartoitettiin koulun suomalaisten oppilaiden vanhempien ja opettajien mielipiteitä. Keväällä 2000 kysely kohdistettiin maahanmuuttajaperheille. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kodin ja koulun vuorovaikutusta toisaalta suomalaisten perheiden ja toisaalta maahanmuuttajaperheiden näkökulmasta tarkasteltuna.
Syksyllä 1999 suoritettu kartoitus toteutettiin kyselynä, joka lähetettiin Tytyrin koulun kaikkien suomalaisten lasten koteihin eli 250 perheeseen. Käytännössä jakelu tapahtui siten, että oppilaat toimittivat lomakkeet vanhemmilleen ja palauttivat täytetyt lomakkeet omalle opettajalleen. Opettajien kysely jaettiin koulun kaikille 26 opettajalle. Täytetyn kyselyn palautti 154 perhettä ja 13 opettajaa. Käytännössä perheiden vastausprosentti oli lähes sata koska monessa perheessä enemmän kuin yksi lapsi kävi kyselyajankohtana Tytyrin koulua ja perheitä pyydettiin vastaamaan vain yhteen kyselylomakkeeseen.
Vanhemmille kohdistuva kysely kartoitti perheiden mielikuvia Tytyrin koulusta yleisesti sekä kodin ja koulun kasvatusmenetelmien ja arvomaailman kohtaamista. Lomakkeessa kartoitettiin myös tiedonkulkua kodin ja koulun välillä sekä vanhempien mielipiteitä monikulttuurisesta koulusta. Opettajien kyselylomake sisälsi lähes samat kysymykset kuin vanhempien lomake. Näin tulokset pyrittiin saamaan vertailukelpoisiksi. Koska suoritettu tutkimus oli ensimmäinen osa laajempaa kokonaisuutta, se on luonteeltaan enemmänkin kartoittava ja empiirisiä tuloksia esittelevä kuin teoreettiseen viitekehykseen nojaava. Tuloksia tarkasteltiin suorilla prosentuaalisilla jakaumilla ja muuttujien välisiä yhteyksiä mittaavalla ristiintaulukoinnilla. Käsittelen tässä artikkelissa kuitenkin enemmän vanhempien ja opettajien mielipiteitä koulun monikulttuurisuudesta kuin varsinaista kodin ja koulun vuorovaikutusta.
