Takaisin kotiin – Seinäjoki ja Vaasa muuttoalueina
Avainsanat:
suomalaiset, muuttoliikkeet, maassamuutto, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Seinäjoki, VaasaAbstrakti
Väestön rakenne ja muutokset ovat kuntien tärkeimpiä menestystekijöitä. Syntyvyyden ja kuolleisuuden lisäksi väestölliseen kehitykseen vaikuttaa muuttoliike. Keskeistä on lähtöja tulomuutto ja niiden välinen erotus. Nykyisen suhteellisen alhaisen syntyvyyden aikana muuttoliikkeellä on korostunut vaikutus väestön määrään.
Muuttovolyymien koko sinänsä ei pidemmällä aikavälillä määritä kunnan kehityksen ja hyvinvoinnin tasoa, vaan muuttajien väestölliset ominaisuudet ovat erityisen tärkeitä. Yhteiskuntarakenteen kehityksen näkökulmasta avainkysymykset liittyvät tulo- ja lähtömuuttajien sosiaalisiin, taloudellisiin, yksilöllisiin ja demograisiin seikkoihin (Aro 2012). Kunnan kannalta toivottavaa olisi, että tulomuuttajat olisivat työelämässä ja jäisivät kuntaan asumaan pitempiaikaisesti. Huomiota kiinnitetään myös niin sanottujen ’hyvien veronmaksajien’ poismuuton ehkäisyyn.
Eteläisen Pohjanmaan nykyinen asema muuttoliikkeessä rakentuu vahvasti kahden, väestöltään yhtä suuren naapurikaupungin, Vaasan ja Seinäjoen, vetovoimaisuudelle. 1990-luvun lopulla Seinäjoki, kuten myös sitä ympäröivä Etelä-Pohjanmaan maakunta, leimattiin julkisuudessa ”auringonlaskun maakunnaksi”. Seinäjoella muuttotappio jylläsi, väestön koulutustaso oli heikko, tulot alhaiset ja elanto tuli matalan jalostusasteen sektoreilta (Helsingin Sanomat 1999). Sittemmin jotain merkittävää on tapahtunut. Kymmenen vuotta myöhemmin Helsingin Sanomat otsikoi artikkelinsa ”Entinen tuppukylä on nyt ykkönen maan sisäisessä muuttoliikkeessä: Seinäjoki on vetovoimaisin” (Helsingin Sanomat 2010). Pidemmällä tarkastelujaksolla Seinäjoki oli muuttovirtojen vetovoimassa listalla toisena heti Espoon jälkeen. Laskelmien perusteella naapurikaupunki Vaasa, Pohjanmaan maakunnan keskus, oli sijalla 19 sekä viime aikojen että myös pidemmän aikavälin maassamuuton tarkastelussa. (Aro 2010a ja 2010b) Näiden laskelmien valossa eteläisen Pohjanmaan kahden ’napakaupungin’ asema muuttoliikkeessä näyttää olevan erilainen.