Ruotsinsuomalaisuus tänään

Abstrakti

Esitän aluksi lyhyesti Ruotsin suomalaislähtöiset ryhmät. Erotan ruotsinsuomalaisista metsäsuomalaiset, tornionjonkilaaksolaiset (eli meänkieliset) ja lopulta erikoisryhmät kuten sotalapset. Tukholman suomalaiset ovat eräänlaisessa välimaastoasemassa keskeisen sijaintinsa ja asemansa vuoksi. Lopuksi kuvaan sodanjälkeistä siirtolaisuutta ja siihen liittyvää kotoutumista. Aikaisemmin Suomesta tulleista käytettiin nimitystä työläinen, ulkosuomalainen ja vähitellen Ruotsin suomalainen. 1980-luvun alussa ryhdyttiin käyttämään etnonyymiä ”ruotsinsuomalaiset”. Nykyisin käytetään enimmäkseen käsitteitä ”vähemmistö” ja ”kansallinen vähemmistö”, vaikka myös käsite ”ruotsinsuomalainen” on yleisessä käytössä. Sopeutumisstrategiat, identiteettikäsitykset ja Ruotsissa asumisen tavoitteet vaihtelevat kuitenkin jo sodanjälkeisinä vuosikymmeninä Ruotsiin muuttaneiden keskuudessa. Vielä enemmän vaihtelua on nähtävissä, kun ensimmäisen muuttajasukupolven jälkeläiset otetaan huomioon. Tällöin ruotsinsuomalaisuus ja kuvaus heistä mutkistuu ja monipuolistuu sosiaalisen, ammatillisen, koulutuksellisen ja kielellisen hallinnan näkökulmasta