Oskar Tokoi

Siirtolaisuuden ja maanpakolaisuuden leimaama itsenäisyysmies

Abstrakti

Oskari Tokoin jälkien seuraaminen on koukuttavaa. Olemme Jouni Korkiasaaren kanssa nähneet Kannuksen syntymäseutujen lisäksi laajat preeriat, perspektiivittömät kylät, sortuneet kaivokset ja särkyneet unelmat, paikat, missä siirtolaisesta tuli sosialisti, itsenäisyysmies, maanpetturi, kuolemaantuomittu ja pakolainen. Minut Oskari Tokoin jäljille pakotti unohtumaton elämys, kun omin silmin näin vanhan miehen paluun lapsuutensa maisemiin. Kuulin hänen puhuvan ja kuulin myös, mitä muut hänestä puhuivat. Siksi tein ensimmäisen radio-ohjelmani Oskari Tokoista, joka oli Suomen itsenäisyyttä omalla tavallaan rakentamissa ja puolustamissa. Maahamme hän ei saanut jäädä, vaikka oli itsenäistymisprosessin käynnistänyt ja oli ”tosi suomalainen”, kuten Amerikan muistolaattaan on kirjoitettu.

Mielestäni hän loi ”Tokoilaisen demokratian”, jonka ideamaailma rakentui raittiudelle ja sivistystyölle. Sen visiot olivat siirtolaisuuden monipuolisesti muovaamia. Tällainen mies liittyy Siirtolaisuusinstituutin toimialaan. Hänen elämänvaiheidensa kautta voi piirtää kuvan nykysuomailaisuuden pohjalla olevista tapahtumista, jotka alkoivat 1800-luvun lopulla, mutta jäljet näkyvät meidänkin päivinä. 100 vuotta sitten suomalaisia asui Ruotsin, Norjan, Amerikan ja Venäjän alueilla. ”Valkoiseen Suomeen” jäi 3 miljoonaa, mutta Tartossa vuonna 1920 piirretyn rajan taakse jäi yli miljoona suomalaista. Heidän haaveistaan ja utopioistaan riittää tarinaa,