Maastamuutto suomalaisissa sanomalehdissä vuosina 1902, 1970 ja 2016

Abstrakti

Maastamuuttoa on käsitelty suomalaisessa lehdistössä sekä valtakunnan tasolla että alueellisesti Amerikan muuton ajoista lähtien. Lähestymistapa ja kehykset, joissa maastamuuttoa tarkastellaan, ovat kuitenkin vaihdelleet: vuonna 1902 maastamuuttoa lähestyttiin isänmaallisuuden ja uhan, vuonna 1970 epäonnistuneen
talous-, työvoima- ja aluepolitiikan sekä vuonna 2016 yksilön toimijuuden kehyksistä. Siirtolaisuuskäsitteen
käyttö on muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Mitä enemmän muuttajan toimijuus uutisoinnissa korostuu, sitä epätodennäköisempää on, että häntä kutsutaan siirtolaiseksi. Siirtolaisuuden ja maastamuuton rinnalle
on noussut termi aivovuoto. Artikkeli pohjautuu Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian oppiaineeseen tehtyyn kandidaatintutkielmaani, jonka tutkimusaineistona olivat Suomessa 1902, 1970 ja 2016 ilmestyneet suomenkieliset sanomalehdet Helsingin Sanomat, Kaleva ja Päivälehti. Tarkastelun kohteena olivat sanomalehdissä julkaistujen uutisten ja muiden kirjoitusten ilmiöstä esiin nostamat teemat, rinnastukset,
puhetapa ja sävy sekä lehdistön tavat kehystää maastamuuttoa koskevaa kirjoittelua.