Miksi Närpiön kotouttamismalli toimii

Kirjoittajat

  • Krister Björklund

Abstrakti

Ruotsinkielinen Närpiö (Närpes) tunnetaan Suomen kasvihuoneviljelyn merkittävänä keskuksena. Kasvihuoneviljelyn ohella Närpiö on toisellakin tapaa omaleimainen paikka, sillä kymmenesosa kunnan väestöstä on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien keskittyminen maaseutumaiseen kuntaan on Suomen oloissa poikkeuksellista, sillä maamme vieraskielinen väestö on keskittynyt nimenomaan suuriin kaupunkeihin. Maahanmuuttajat viihtyvät hyvin Närpiössä. He ovat tulleet jäädäkseen.

Kun Närpiössä on tarjolla työtä, asuntoja ja palveluja, maahanmuuttajaperheiden on helppo juurtua sinne. Poismuutto suurempiin kaupunkeihin on vähäistä.

Tämä artikkeli on tiivistelmä Siirtolaisuusinstituutin vuonna 2012–2013 toteuttamasta tutkimusprojektista "Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta. Närpiön

Tiedostolataukset

Julkaistu

2014-09-01

Viittaaminen

Björklund, K. (2014). Miksi Närpiön kotouttamismalli toimii. Migration-Muuttoliike, 41(2-3), 31–34. Noudettu osoitteesta https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/89897

Numero

Osasto

Artikkelit