Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Lähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.
  • Tekstin riviväli on yksi; kirjasinkoko on 12; tekstissä käytetään kursiivia, ei alleviivausta (paitsi URL-osoitteissa); ja kaikki kuvat, kuviot ja taulukot on sijoitettu ensisijaisesti sopiviin kohtiin tekstin lomaan, ei tekstin loppuun.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.

Kirjoittajan ohjeet

Siirtolaisuusinstituutti julkaisee sekä laajalle yleisölle että tutkijoille suunnattuja artikkeleita, joissa käsitellään instituutin toimenkuvaan liittyviä aihepiirejä. Näitä ovat kansainväliset (maahan- ja maastamuutto) ja maan sisäiset muuttoliikkeet, etniset suhteet ja ryhmät sekä muut vastaavat ilmiöt.

Migration-Muuttoliike-lehdessä julkaistaan sekä päättäjille että tutkijoille ynnä muille aiheen parissa työskenteleville suunnattuja artikkeleita, joissa käsitellään instituutin toimenkuvaan liittyviä aihepiirejä. Näitä ovat kansainväliset (maahan- ja maastamuutto) ja maan sisäiset muuttoliikkeet, etniset suhteet ja ryhmät sekä muut vastaavat ilmiöt. Julkaisemme seuraavan lehden teeman, eli aihepiirin johon toivomme kirjoituksia, aina edellisessä lehdessä. Kirjoituksiin ei pääsääntöisesti liitetä ala-, loppu- tai kirjallisuusviitteitä. Tekstin yhteydessä voi mainita tutkimuksia ja muita teoksia sekä tarvittaessa kirjoituksen loppuun voi lisätä lyhyen lähde- ja kirjallisuusluettelon. Kirjoituksia ei vertaisarvioida, vaan ne käsitellään lehden toimituskunnassa.

1. Kirjoittajatiedot
Artikkelin ensimmäiselle sivulle tulee ensin kirjoittajan tai kirjoittajien tiedot: tekijän/tekijöiden etunimi, sukunimi, titteli ja työpaikka. Jos kirjoittajia on useita, kirjoittajat itse määräävät nimien järjestyksen artikkelissaan.

2. Valokuva
”Näkökulmaan”, ”Horisonttiin” ja ”Tulevaisuuden tekijään” toivotaan kirjoittajan/kirjoittajien painokelpoista (300 pix) valokuvaa (vrt. passikuva).

3. Tiivistelmä (abstrakti)

- Artikkelin alkuun sijoitetaan tiivistelmä, joka on pituudeltaan 1000–1500 merkkiä välilyönteineen. Tiivistelmä kirjoitetaan samalla kielellä kuin varsinainen artikkelikin.
- Abstrakti on sujuvasti kirjoitettu tiivistys artikkelin sisällöstä. Sen tulee seurata artikkelin rakennetta; siinä tulee ilmetä artikkelin aihepiiri, kysymys, käytetty ai-neisto, menetelmälliset, käsitteelliset ja teoreettiset välineet sekä keskeiset tulokset. Se ei saa sisältää uutta tietoa suhteessa artikkelin sisältöön.

4. Avainsanat (hakusanat, 3–6 kpl) sijoitetaan heti tiivistelmän jälkeen.

5. Itse artikkeli
• Teema-artikkelin sopiva pituus on 3-7 sivua (7 500–17 500 merkkiä välilyönteineen) ja kirja-arvostelun ja muiden kirjoituksen 1–3 sivua (2 500–7 500 merkkiä välilyönteineen).
• Materiaali lähetetään Microsoft Word- tai rtf-muotoisena tiedostona. Käsikirjoitukset kir-joitetaan 1,5 rivivälillä ja fonttikoolla 12. Kirjoitus lähetetään sähköpostin liitetiedostona.
• Teksti tasataan vasempaan laitaan. Teksti toimitetaan muotoilemattomana, eli tekstinkä-sittelyohjelman tyylejä ja tavutusta ei käytetä.
• Leipätekstin kappaleita ei eroteta toisistaan sisennyksellä tai tyhjällä rivillä kappaleiden välissä. Pelkkä rivinvaihto riittää erottamaan kappaleet toisistaan!
• Kirjoituksista ei makseta palkkioita.


Ajatusviiva

Huomaa ero yhdysmerkin (-) ja ajatusviivan (–) käytön välillä. Ajatusviiva saadaan komennolla ctrl- (ctrl ja miinusmerkki numeronäppäimistössä). Ajatusviivaa käytetään paitsi lauseen sisällä ajatusviivana, myös ääriarvoja, rajapaikkoja tms. osoittavien numeroiden ja sanojen välissä. Esim. vuosina 1960–1970, 35–40-vuotiaat, s. 195–208.

Yhdysmerkkiä käytetään mm. seuraavissa tapauksissa: Isä meidän -rukous, Tämä matka -runokokoelma, 0liivimetsä-maalaus, Suur-Suomi-aate. Huomaa: Suomi–Ruotsi-maaottelu, äiti–lapsi-suhde.

Historialliset nimet

Henkilöiden historialliset nimet (esim. Hemminki Maskulainen, Per Brahe, Kustaa II Adolf) tulee kirjoittaa niiden suomen kieleen vakiintuneessa muodossa. Nimiasun vakiintuneen muodon voi tarkistaa Suomen kansallisbiografiasta (http://www.kansallisbiografia.fi/). Myös kaupunkien nimissä käytetään nykysuomeen vakiintunutta muotoa (esim. Uppsala, ei Upsala).

Kielentarkastus

Englannin- tai ruotsinkielisten artikkeleiden tulee olla kieliasultaan tarkistettuja, ellei toisin ole julkaisijan kanssa sovittu.

Kursiivin käyttö

Vieraskieliset termit kursivoidaan. Kirjojen, lehtien, taideteosten ja elokuvien nimet kursivoidaan sekä leipätekstissä että viitteissä ja lähde- ja kirjallisuusluettelossa. Lainauksia ei kursivoida.

Kuvat, kuviot ja taulukot

Kuvituksesta neuvotellaan Siirtolaisuusinstituutin kanssa tapauskohtaisesti. Kirjoittajan on selvitettävä, onko kuvista maksettava tekijänoikeus- tai julkaisumaksua. Maksuista vastaa kirjoittaja. Kirjoittajalla on oltava julkaisuluvat kaikkiin Siirtolaisuusinstituutille tarjoamiinsa kuviin.

Kuva-, kuvio- ja taulukkotiedostot nimetään juoksevalla numeroinnilla (esim. kuva01, kuvio02, taulukko03). Näiden paikat merkitään käsikirjoitukseen käyttämällä tiedoston nimeä (esim. kuva01). Myös kuvatekstit nimetään kuvatiedoston numeron mukaan: esim.

kuva01. Nuoria pelaamassa pesäpalloa. Lähde: Siirtolaisuusinstituutin arkisto.

Tekstinkäsittelyohjelmalla (Word) tehdyt taulukot voi jättää leipätekstin joukkoon. Taulukkojen sarakkeet tehdään sarkainnäppäimellä (tabulaattori). Taulukoiden desimaaleissa käytetään pilkkua, englanninkielisissä artikkeleissa pistettä.

Kuvat voi toimittaa originaaleina, hyvätasoisina reprokuvina tai digitoituina. Kuvat skannataan mahdollisimman lähelle sitä kokoa, jossa ne tulevat kirjaan. Väri- ja harmaasävykuvien resoluution tulee olla vähintään 300 dpi (värisyys RGB ja Grayscale). Piirroskuvissa (mustavalkoinen viivaoriginaali) resoluution tulee olla vähintään 800–1200 dpi (värisyys Bitmap). Kuvatiedostot toimitetaan tiff-, jpg- (paras laatu), psd- tai eps­muodossa. Kuvio- ja taulukkotiedostot toimitetaan alkuperäisten taulukko-ohjelmien tiedostoina, kuten xls-muodossa.

Lainaukset

Lyhyet lainaukset (alle 40 sanaa) voi upottaa leipätekstiin, jolloin ne tulee erotella lainausmerkeillä.

Pitkien Iainausten (40 sanaa ja yli) ylä- ja alapuolelle tulee yksi tyhjä rivi. Pitkät lainaukset voi sisentää (koko kpl), jotta ne erottuvat leipätekstistä. Sisennettyjä lainauksia ei kursivoida eikä varusteta lainausmerkeillä. Lainausten jälkeen tulee lisätä tarkka viittaus sivunumeroineen mistä lainaus on otettu.

Lainausmerkit

Suomen kielessä käytetään kaarevia ja samansuuntaisia lainausmerkkejä, ”lainaus” (vrt. brittienglannin ‘citation’ tai amerikanenglannin “citation”). Lainausmerkit saa komennolla shift2 tai alt0148 (numerot on tehtävä numeronäppäimistöä käyttäen), jos tekstinkäsittelyohjelma ei tee niitä automaattisesti suomenkieliseen muotoon. Sama koskee myös puolilainausmerkkejä. Ne saadaan tähtinäppäimellä (*) tai komennolla alt0146. Huom! Aksentin merkki ´ ei ole sama kuin puolilainausmerkki.

 Lyhenteet

Leipätekstissä on syytä välttää lyhenteiden käyttöä.

Nimikirjaimien käyttö

Nimen alkukirjaimien väliin välilyönti, esim. J. V. Snellman (ei siis J.V. Snellman).

Otsikointi

Artikkelit numeroidaan ja otsikoidaan yhdenmukaisesti. On suositeltavaa käyttää korkeintaan kolmea otsikkotasoa. Otsikkotasot on erotetaan toisistaan numeroin (esim. 1., 1.1., 1.2., 1.1.1, 1.1.2.), jotka yleensä poistetaan artikkelia taitettaessa. Otsikoissa ei käytetä pistettä, kaksoispistettä tai ajatusviivaa. Kaksiosaisista otsikoista erotetaan erikseen omille riveille ylä- ja alaotsikko. Otsikoista on käytävä ilmi pienet ja suuret alkukirjaimet. Sen takia otsikoita ei kirjoiteta VERSAALEILLA.

Viitteet – ala- ja loppuviitteet

Ala- ja loppuviitteet tehdään tekstinkäsittelyohjelman automaattisia toimintoja käyttäen. Viitenumero merkitään välimerkin jälkeen, ellei viitata erityisesti johonkin yksittäiseen sanaan. Emme suosittele laajaa ala- ja loppuviitteiden käyttöä.

Viitteet – tekstinsisäiset

Lähde- ja kirjallisuusviittaukset lisätään tekstin yhteyteen siten, että samassa lauseessa käsiteltyyn asiaan liittyvät viittaukset tulevat ennen pistettä ja suurempaan kokonaisuuteen tehdyt pisteen jälkeen. Jos viittauksia on useita, ne erotetaan toisistaan puolisteellä. Useampi viittaus laitetaan ilmestymisjärjestykseen vanhimmasta uusimpaan, ellei ole erityistä syytä poiketa tästä periaatteesta. Mikäli viitattavalla kirjoituksella on enemmän kuin kolme kirjoittajaa, niin mainitaan vain ensimmäinen ja lisätään lyhenne ”ym.”.

Esimerkkejä:

(Huttunen 2002)

(Crul & Mellenkopf 2012, 10–13)

(Wrede 2012; Saito 2015)

Haastatteluaineistoihin viitatessa tulee käyttää yhdenmukaista käytäntöä koko teoksessa.

Vuosiluvut ja päivämäärät

Vuosiluvut kirjoitetaan kokonaan, esim. 1870–1871, 1914–1918 (ei siis 1914–18 ).

Päivämäärissä ei käytetä välilyöntejä, esim. 15.10.2016.

 LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELOT

Lähteet sijoitetaan artikkelin loppuun. Lähteet ja kirjallisuus merkitään erikseen. Lähde- ja kirjallisuusluettelossa tulisi olla kaikki teoksessa viitatut lähteet ja julkaisut, mutta ei muita. Viittauksien tulee olla aakkosjärjestyksessä ja yksittäisen kirjoittajan kohdalta aikajärjestyksessä. Mikäli samalta kirjoittajalta on ilmestynyt samana vuonna useita julkaisuja, niin ne erotetaan toisistaan seuraavasti: 2016a, 2016b, 2016c, jne. Mikäli kirjoittaja ei ole tiedossa, niin teokseen voidaan viitata joko teoksen tai julkaisijan nimellä sen mukaan, mikä on siinä yhteydessä tarkoituksenmukaista. Tapaa tulee noudattaa johdonmukaisesti. Kirjallisuusluettelossa kirjojen ja lehtien nimet kursivoidaan. Julkaisijatiedoista merkitään julkaisijan kotipaikka, ei painopaikkaa. Kirjoituksiin voi lisätä niiden DOI-tunnisteen. Sarjan merkitseminen kirjan kohdalla ei ole välttämätöntä, mutta merkitsemistavassa on kuitenkin noudatettava yhtenäistä käytäntöä koko kirjassa. Kirjallisuusluetteloon voi muusta käsikirjoituksesta poiketen lisätä sisennyksen jo käsikirjoitusvaiheessa, sillä se parantaa luettavuutta. Mikäli haluat poiketa tässä esitetystä mallista, niin ota yhteyttä Siirtolaisuusinstituuttiin ennen käsikirjoituksen lähettämistä.

Kirja

Huttunen, Laura (2002). Kotona, maanpaossa, matkalla: Kodin merkitykset maahanmuuttajien omaelämänkerroissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 861. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Portes, Alejandro & Alex Stepick (1993). City on the Edge: The Transformation of Miami. Berkeley: University of California Press.

Kirja – toimitettu

Häkkinen, Antti, Panu Pulma & Miika Tervonen (toim.) (2005). Vieraat kulkijat – tutut talot: Näkökulmia etnisyyden ja köyhyyden historiaan Suomessa. Historiallinen Arkisto 120. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Portes, Alejandro & Josh DeWind (eds.) (2007). Rethinking Migration: New Theoretical and Empirical Perspectives. New York: Berghahn Books.

Kirja – käännös tai uusintapainos

Darwin, Charles [1859] (1988). Lajien synty. [On the Origin of Species] Suomentanut A. R. Koskimies. 3 p. Hämeenlinna: Karisto.

Artikkeli – kokoomateoksessa

Sirkkilä, Hannu (2014). Suomalaisten miesten pitkäkestoiset kaksikulttuuriset parisuhteet – haasteita ja voimavaroja. Elli Heikkilä, Päivi Oksi-Walter & Minna Säävälä (toim.), Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina. Tutkimuksia A 46. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 126–139.

Crul, Maurice & John Mellenkopf (2012). The Second Generation. Maurice Crul & John Mellenkopf (eds.), The Changing Face of World Cities: Young Adult Children of Immigrants in Europe and the United States. New York: Russell Sage Foundation, 3–25.

Artikkeli – lehdessä

Wrede, Sirpa (2012). Työn glokalisaatio ja eriarvoisuus. Sosiologia, 49 (3), 253–259.

Saito, Hiro (2015). Historians as Rooted Cosmopolitans: Their Potentials and Limitations. Global Networks, 15 (2), 161–179.

Digitaaliset julkaisut

Uusi Suomi (2016). Turvapaikanhakijoiden tilanne puhuttaa Suomessa: Tällaiset ovat Välimeren luvut nyt. Uusi Suomi, 18.10.2016. Saatavilla: https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/206404-turvapaikanhakijoiden-tilanne-puhuttaa-suomessa-tallaiset-ovat-valimeren-luvut-nyt. Luettu 18.10.2016.

Finlandia University (2016). Our Finnish Heritage. Finland University. Saatavilla: http://www.finlandia.edu/about/our-finnish-heritage/. Luettu 18.10.2016.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.