Anteeksiantoa ja hyvää hirvisoppaa

Abstrakti

Siirtolaisuus on pysyvää muuttoliikettä maiden välillä. Nykyisin tuo pysyvyys määritellään yhdeksi vuodeksi. Ennen ei ollut tarkkoja rajoja saatikka määritelmiä siirtolaisuudelle. Muutettiin leivän perässä, ja turvattiin näin oma sekä muiden elanto. Siten alkoi esimerkiksi pari sataa vuotta sitten suomalaisten muutto Pohjois-Norjaan. Kainuun korpimailla nälkävuosina kävi kato myös väestön keskuudessa. Norjassa suomalaisista – kveeneiksi kutsutuista – tuli kalastajia. Merestä ei vilja loppunut. Suomalaisten elämä oli ankaraa taistelua luonnonvoimia vastaan. Tukea ei tullut myöhemmin Norjan viranomaisiltakaan, jotka tekivät parhaansa 1960-luvulle asti, jotta suomalaiset muuttaisivat kielensä ja tapansa norjalaisiksi. Kuten Marjut Anttonen hyvin kuvaa kirjassaan ”Menetetty koulunkäynti”, on suorastaan ihme, miten norjansuomalaiset ovat pitäneet päänsä pystyssä ja olleet uskollisia suomalaisille juurilleen.